Lapsiperheellistyminen mahdollistettava jokaiselle suomalaiselle – sallitaan ei-kaupallinen sijaissynnytys
Yhteiskuntamme on koostunut aina erilaisista ihmisistä. On yksinasuvia, pareja ja lapsiperheitä sekä kaikkea näiden väliltä. Tämä on tavallaan kaava, joka on kopioinut itseään aikojen alusta asti. Mitä tulee erityisesti seksuaalivähemmistöihin, niin tällaista vastaavaa kaavaa ei oikein ole ikinä ollut, ei ainakaan kokonaisena. Se alkaa sinkuista, etenee ehkä pareihin, mutta perheellistyminen jää usein uupumaan.
Ei-kaupallisella sijaissynnytyksellä tarkoitetaan järjestelyä, jossa toisen henkilön lapsen synnyttämisestä synnyttäjä saa korvauksen ainoastaan todellisista kuluista (vrt. kaupallinen sijaissynnytys).
Vuonna 2007 hedelmöityshoitolaki kielsi sijaissynnytykset Suomessa, mutta vuosi vuodelta useat tahot ovat pyrkineet ajamaan muutosta ja ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistamista. Erityisesti nykyisen vuosikymmenen aikana poliittiset puolueet ovat ottaneet myös kantaa aiheeseen. Vuonna 2024 Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi aloitteen ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistamisesta ja vuonna 2026 puoluekokous hyväksyi kannan laillistamisen puolesta myös puolueen tavoiteohjelmaan. Suurin osa eri eduskuntapuolueista kannattaa ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista Suomessa.
Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen lisäisi monen eri ihmisryhmän edustajan lapsen saamisen mahdollisuuksia. Näitä ihmisryhmiä ovat esimerkiksi seksuaalivähemmistöt ja naiset, jotka eivät terveydellisistä syistä voi saada lapsia.
Kasary näkee, että ei-kaupallisen sijaissynnytyksen laillistaminen olisi tasa-arvoteko, joka lisäisi yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta yhteiskuntaan. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus elää omannäköistä elämää rajoittamatta toisen vastaavaa oikeutta. Lapsiperheellistymisen mahdollistaminen olisi tasa-arvoteko, joka tulee saada maaliin seuraavan hallituskauden aikana.
Jim Koskinen
Kasaryn hallituksen jäsen
