Blogi  //   // 

Parahin Asmo,

Keskisuomalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessa kerrot Pride-paraatin olevan provokaatio perinteisiä arvoja vastaan. Itse olen ajatellut Pride-tapahtuman puhuvan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta, enkä koe sitä hyökkäykseksi ketään, tai mitään, vastaan; tämä ei ole nollasummapeliä. Mieleeni tulee Neuvostoliitto, jossa oikeutta vaativia ihmisiä tuomittiin neuvostovastaisesta agitaatiosta.

Henkilökohtaisista syistä jouduin jäämään pois Helsinki Pride-tapahtumasta, mutta ainakaan minun edustamani yhdistys – tai puolue – ei rienannut siellä ketään. Päinvastoin: siellä oltiin kaikkien puolesta. Oletko itse ollut Pride-tapahtumissa, koska tiedät kertoa näistä rienauksista?

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen rinnastaminen maahanmuuttajiin ontuu. Pitäisikö vastaavasti vasenkätiset rinnastaa esimerkiksi savolaisiin? Tulkitsen niin, että mielestäsi em. vähemmistöt eivät ole sopeutuneet yhteiskunnan arvoihin. En tiedä, mihin yhteiskunnan arvoihin viittaat, mutta maallinen laki on yksi kokoelma arvoja. Unohditko, että homoseksuaalisuus ei ole ollut kriminalisoitu Suomessa enää vuosikymmeniin?

Puoluekannastasi päätellen saatat viitata myös kristillisiin arvoihin. Tältä osin Suomi on hyvin luterilainen valtio; noin 80 % suomalaisista kuuluu johonkin evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. Hiippakuntia kaitsevat piispat totesivat kirjassaan ”Kasvamaan yhdessä” jo 1980-luvulla – pian homoseksuaalisuuden sairausluokituksen poistuttua – homoseksuaalien olevan ihmisiä siinä missä kaikki muutkin omine iloineen ja suruineen. Siis oikeutettuja armoon.

Annat ymmärtää, että seksuaali-, tai sukupuolivähemmistöön kuuluva on tehnyt arvovalinnan kuulumalla vähemmistöön. Ehkä et tiennyt, että yksittäinen ihminen ei voi itse valita kuulumistaan, tai kuulumattomuuttaan, HLBTI-ryhmään? Em. ryhmä on hyvin heterogeeninen, ja jokainen meistä on yksilö omine arvoineen ja ajatuksineen.

Pyytämällä oikeutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille en pyydä oikeuksien karsintaa näihin ryhmiin kuulumattomilta. Hartaana luterilaisena en halua tuhota perinteistä avioliittoa, uskonnonopetusta, suvivirttä, joululauluja, enkä mitään muutakaan, mikä on ihmisille pyhää. Näkökannallani ei kumminkaan ole mitään tekemistä seksuaalisen tai sukupuolisen suuntautumiseni kanssa.

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/pride-paraati-on-my%C3%B6s-provokaatio/579061