Sanna Marinin hallitus on esitellyt äskettäin perhevapaauudistuksen, jonka kielellinen asettelu on kirvoittanut kirjavaa keskustelua mediassa. Lyhykäisyydessään keskustelu on herännyt pääasiassa sukupuolisidonnaisen terminologian poistumisesta, ei niinkään itse perhevapaauudistuksen sisällöstä.
Hallitusta on joidenkin ihmisten toimesta syytetty muun muassa “faktojen vastaisesta politiikasta” tai “äitiyden/isyyden oikeuden viemisestä”. Lakien muuttaminen yleispätevimmiksi, tekstien modernisointi ja perhemuotojen yhdenvertainen huomiointi ei poista kenenkään oikeutta isyyteen ja äitiyteen, eikä estä tai uhkaa “perinteistä ydinperhemallia”. On surullista huomata henki siitä, että esimerkiksi lapsensa adoptoinut tai ei-synnyttänyt äiti nähdään synnyttäneen äidin rinnalla vähempiarvoisena.
Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz sanoo Verkkouutisten BenTV:ssa seuraavasti: “Tää maailma on menossa ihan hulluksi. Nimittäin siinä perhevapaaudistuksessa sitä naista, joka synnyttää sen lapsen, ei saa kutsua äidiksi.” On Zyskowiczilta kokeneena ja taitavana poliitikkona kiusallista ja laiskaa väärinymmärtää esitystä tähän tyyliin ja vääristellä sen sisältöä. Olen pettynyt edustamani, vapauden ja täysivaltaisen yksilön itsemääräämisoikeuden puolesta puhuvan puolueen jäsenten käymään keskusteluun siitä, miten asian tiimoilta koko yhteiskunta vaikuttaisi olevan tuhoutumassa. Onneksi ei ole, ja onneksi puolueen sisällä ymmärretään myös asian todellinen laita. Perheiden moninaisuus ei ole uhka perinteiselle perhekäsitykselle, äitejä saa edelleen kutsua äideiksi ja isiä isiksi, mutta termistön määrittelyn tulisi jäädä perheille itselleen. Yhteiskunnan tulisi ylempänä tahona luoda vain raamit, jonka sisällä perheet saisivat itse toimia oman tahtonsa mukaan.
Yleisesti perhettä korkeassa arvossa pitävät konservatiivit ovat takertuneet tulevassa uudistuksessa sanojen merkitysten vääristelyyn. Julkisten vallankäyttäjien tekemät päätökset heijastelevat koko yhteiskunnan arvoja, ja on ainakin omasta näkökulmastani hyvinkin luonnollista, että muuttuneet perhekäsitykset huomioidaan lakiteksteissä. Perheitä on monenlaisia ja on tärkeää löytää yleispätevä termistö, jonka alle koko kirjo mahtuu. Konservatiivinen perhekäsitys on hyväksyttävä ja täysin validi, mutta on halventavaa estää yhteiskunnan kehitystä tasa-arvoisempaan suuntaan omien perinteisten arvojen vaalimisen kustannuksella.
Uudistuksen siivittämänä useat naiset, toivottavasti myös minä tulevaisuudessa, saavat kutsua itseään äideiksi ja tutustua vastasyntyneeseen lapseen jäämättä isyyslomalle tai nostamatta isyysrahaa. Jos perinteinen termistö on tärkeää konservatiivisen perhekäsityksen omaaville ihmisille, on se tärkeää myös minulle – tahdon tulevaisuudessa tulla kohdatuksi lasteni toisena äitinä, en minään muuna.
Lakimuutokset ovat ensiaskelia; tasa-arvoinen avioliittolaki, äitiyslaki ja nyt tämä perhevapaauudistus ovat raikkaita tuulahduksia tulevaisuudesta ja antavat uskoa siihen, että matka kohti perheiden tasavertaista kohtaamista on kovassa vauhdissa. Kun asenteet vielä muuttuvat ja suuri enemmistö lakkaa pelkäämästä oman napansa puolesta, on meillä hyvät eväät olla yhteiskunta, jossa perheet voivat hyvin.
Sera Savolainen
Kasaryn hallituksen jäsen
