Blogi: Älkää peljätkö, vaikka kohta olemmekin lain edessä yhdenvertaisia

Sanna Marinin hallitus on esitellyt äskettäin perhevapaauudistuksen, jonka kielellinen asettelu on kirvoittanut kirjavaa keskustelua mediassa. Lyhykäisyydessään keskustelu on herännyt pääasiassa sukupuolisidonnaisen terminologian poistumisesta, ei niinkään itse perhevapaauudistuksen sisällöstä.

Hallitusta on joidenkin ihmisten toimesta syytetty muun muassa “faktojen vastaisesta politiikasta” tai “äitiyden/isyyden oikeuden viemisestä”. Lakien muuttaminen yleispätevimmiksi, tekstien modernisointi ja perhemuotojen yhdenvertainen huomiointi ei poista kenenkään oikeutta isyyteen ja äitiyteen, eikä estä tai uhkaa “perinteistä ydinperhemallia”. On surullista huomata henki siitä, että esimerkiksi lapsensa adoptoinut tai ei-synnyttänyt äiti nähdään synnyttäneen äidin rinnalla vähempiarvoisena.

Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz sanoo Verkkouutisten BenTV:ssa seuraavasti: “Tää maailma on menossa ihan hulluksi. Nimittäin siinä perhevapaaudistuksessa sitä naista, joka synnyttää sen lapsen, ei saa kutsua äidiksi.” On Zyskowiczilta kokeneena ja taitavana poliitikkona kiusallista ja laiskaa väärinymmärtää esitystä tähän tyyliin ja vääristellä sen sisältöä. Olen pettynyt edustamani, vapauden ja täysivaltaisen yksilön itsemääräämisoikeuden puolesta puhuvan puolueen jäsenten käymään keskusteluun siitä, miten asian tiimoilta koko yhteiskunta vaikuttaisi olevan tuhoutumassa. Onneksi ei ole, ja onneksi puolueen sisällä ymmärretään myös asian todellinen laita. Perheiden moninaisuus ei ole uhka perinteiselle perhekäsitykselle, äitejä saa edelleen kutsua äideiksi ja isiä isiksi, mutta termistön määrittelyn tulisi jäädä perheille itselleen. Yhteiskunnan tulisi ylempänä tahona luoda vain raamit, jonka sisällä perheet saisivat itse toimia oman tahtonsa mukaan.

Yleisesti perhettä korkeassa arvossa pitävät konservatiivit ovat takertuneet tulevassa uudistuksessa sanojen merkitysten vääristelyyn. Julkisten vallankäyttäjien tekemät päätökset heijastelevat koko yhteiskunnan arvoja, ja on ainakin omasta näkökulmastani hyvinkin luonnollista, että muuttuneet perhekäsitykset huomioidaan lakiteksteissä. Perheitä on monenlaisia ja on tärkeää löytää yleispätevä termistö, jonka alle koko kirjo mahtuu. Konservatiivinen perhekäsitys on hyväksyttävä ja täysin validi, mutta on halventavaa estää yhteiskunnan kehitystä tasa-arvoisempaan suuntaan omien perinteisten arvojen vaalimisen kustannuksella.

Uudistuksen siivittämänä useat naiset, toivottavasti myös minä tulevaisuudessa, saavat kutsua itseään äideiksi ja tutustua vastasyntyneeseen lapseen jäämättä isyyslomalle tai nostamatta isyysrahaa. Jos perinteinen termistö on tärkeää konservatiivisen perhekäsityksen omaaville ihmisille, on se tärkeää myös minulle – tahdon tulevaisuudessa tulla kohdatuksi lasteni toisena äitinä, en minään muuna.

Lakimuutokset ovat ensiaskelia; tasa-arvoinen avioliittolaki, äitiyslaki ja nyt tämä perhevapaauudistus ovat raikkaita tuulahduksia tulevaisuudesta ja antavat uskoa siihen, että matka kohti perheiden tasavertaista kohtaamista on kovassa vauhdissa. Kun asenteet vielä muuttuvat ja suuri enemmistö lakkaa pelkäämästä oman napansa puolesta, on meillä hyvät eväät olla yhteiskunta, jossa perheet voivat hyvin.

Sera Savolainen
Kasaryn hallituksen jäsen

Samankaltaiset artikkelit

  • Miksi Stubb?

    Pitkän pohdinnan ja yhdistyksen sisäisen äänestyksen perusteella päätimme Kansallisen sateenkaariryhmän hallituksen kanssa tulla ulos kaapista kokoomuksen puheenjohtajakisassa. Asiasta uutisoi mm. Helsingin Sanomat. Valinta osottautui ilmeisen helpoksi, sillä puheenjohtajaehdokkaista ainoastaan Alex Stubb on toiminut aktiivisesti poliittisella urallaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamisen eteen. Toki myös Jan Vapaavuori on ilmaissut kannattavansa mm. tasa-arvoista avioliittolakia, mutta toisin kuin Stubb, hän ei ole aktiivisesti toiminut asian…

  • Lehtiä, Päiviä ja Soinia

    Entinen opettajani kertoi aikoinaan, kuinka hän oli jälkeenpäinkin naureskellut minun koulussa käymälle aikakauslehtikeskustelulle. Olin tosissani puolustanut Suomen Kuvalehteä Seiska-lehteä vastaan, mitä taas luokkakaverini puolusteli kovasti. Jälkeenpäin ajateltuna totuus lienee pikemminkin se, että ne molemmat ovat oman segmenttinsä huippuja Suomessa. Toisin kuin Seiskaa, Suomen Kuvalehteä olen lukenut enemmän ja vähemmän aktiivisesti jo vuosia. Olen ollut Suomen…

  • Ensimmäinen kierros

    Jälleen kerran tuli todistettua, että pahimmat pelkoni Suomen kansasta ja sen ajatusmaailmasta ovat olleet pahasti liioiteltuja. Sen sijaan, että kansa olisi ollut impivaaralaisuuden ja suvaitsemattomuuden kannalla, se käytti ääntään avoimuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta. Hyvä Sauli! Hyvä Pekka! Hyvä me! Toki asiasta voisi tehdä myös toisenlaisen tulkinnan, ainakin jos katsoo suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla kampanjoineiden Paavo Lipposen…

  • Esivallan legitiimiys koetuksella

    Martti Luther sai uskonpuhdistuksen lisäksi aikaan yhteiskunnallisia uudistuksia. Vatikaanin vaikutus tuon ajan Saksassa oli merkittävä; anekauppa oli tuottoisaa ja se valui Vatikaaniin. Luther halusi erottaa esivallan kahteen eri hallintovaltaan, regimenttiin. Syntyi maallinen ja hengellinen regimentti. Luther halusi, että esimerkiksi koulutus kuuluu maalliselle regimentille. Vähitellen Vatikaanin vaikutusvalta näivettyi uudistetun uskon myötä, eikä anekaupallakaan saanut kupattua rahaa…

  • Kohti ihmislähtöisempää translakia

    Tänään 17.5. on jo totuttuun tapaan maailmalla vietetty kansainvälistä homo- ja transfobian vastaista päivää. Täällä Suomessa on jälleen, kuten tapana on ollut, jaettu päivän kunniaksi Hyvän tahdon lähettilään titteli, jonka tänä vuonna ansiokkaasti pokasi keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. Palkinnon myöntää vuosittain aina 17.5. Sateenkaariyhteisöt ry, ja huomionosoituksen ovat aiemmin saaneet mm. myös kokoomuslaiset Alexander Stubb (2008) sekä Lasse Männistö (2013). Saarikko…

  • Maantieongelma

    Viime kesänä Kasary osallistui yhteistyössä Pirkanmaan Kokoomusnuorten kanssa Tampere Pride -tapahtuman puistojuhlaan, joka tosin typistyi huonon sään vuoksi juhlaksi YO-talolla. Olimme pystyttäneet teltan kadun varteen ja teltalla kävikin monenlaisia ihmisiä keskustelemassa kaikenlaisesta taivaan ja maan välillä. Eräs henkilö tuli kysymään minulta, onko Kokoomuksella ratkaisua tulevaan öljypulaan – kuulemma maanteihin(kin) kuluu paljon raakaöljypohjaisia tuotteita, puhumattakaan polttoaineista….