Vuosien 1939–1944 tapahtumien merkitystä Suomelle ei ole paljoa tarkasteltu maamme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta. Yksilön itsemääräämisoikeutta vahvistava translaki astui voimaan vuonna 2023, ja vuodesta 2017 lähtien Suomessa on ollut voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki, joka on lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa itsestäänselvyys. Puolestaan monissa itäisen Euroopan maissa kuten Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa ei ole voimassa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioitumisen sallivaa lakia tai sellaista translakia, joka kunnioittaisi yksilön itsemääräämisoikeutta.
Yhteistä Suomelle ja edellä mainituille kolmelle muulle valtiolle on se, että toisen maailmansodan aikana ne joko joutuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi ja/tai päätyivät sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Näistä valtioista Suomi on ainoa, joka lopulta säästyi neuvostomiehitykseltä ja jossa on voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki ja yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittava translaki tänä päivänä.
Neuvostoliiton moniin Euroopan maihin väkivalloin levittämän kommunismin sanoman mukaan homous johtui kapitalistisen maailman rappiotilasta. Kommunismin takia myös oikeusvaltiokehitys polki vuosikymmeniä Itä-Euroopassa paikallaan. Kun kylmän sodan aikaisen jakautuneen Euroopan karttaa verrataan karttaan, joka osoittaa sukupuolineutraalin avioliittolain voimassaolon nyky-Euroopan eri maissa on helppo huomata, kuinka entisen kommunistisen itäblokin maat ovat niitä, joissa samaa sukupuolta olevat parit eivät voi avioitua.
Samankaltainen jako läntisiin progressiivisiin ja itäisiin vähemmän edistyksellisiin maihin voidaan havaita, kun tarkastellaan ILGA Europen vuosittain julkaisemaa raporttia sateenkaarioikeuksien toteutumisesta Euroopassa. Karkeasti sanottuna entiset kommunistimaat menestyvät raportin vertailussa muita Euroopan maita huomattavasti heikommin.
Yhteyttä Puolan, Unkarin ja Romanian neuvostomenneisyyden ja maiden lainsäädännöllisen nykytilan välillä on vaikea olla huomaamatta. On suurenmoinen onni, että Suomi onnistui vuonna 1944 torjumaan neuvostomiehityksen ja näin välttymään monen muun Euroopan maan kohtalolta. Miehityksen torjumista ei turhaan kannata pitää Suomen historian suurimpana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustekona, koska sen konkreettisena hintana olivat aivan valtava inhimillinen kärsimys ja mittavat taloudelliset menetykset.
Suomalaisilla on täysi syy olla ylpeitä itsenäisestä ja vapaasta kotimaasta. Suurkiitos kuuluu ennen kaikkea sotaveteraaneille ja lotille.
Näillä sanoin Kasary toivottaa kaikille suomalaisille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!
Konsta Nupponen
Kasary ry:n puheenjohtaja
