Tätä hetkeä on odotettu, muttei oikeastaan ole osattu odottaa tapahtuvaksi juuri nyt: Yhdysvaltain presidentti astui ulos kaapista (no pun intended) ja otti suoraan kantaa tasa-arvoisen avioliito-oikeuden puolesta.
Tämä tietenkin, yllätys yllätys, herätti voimakkaan reaktion puolesta ja etenkin vastaan. Obaman kilpakumppaniksi todennäköisesti päätyvä Mitt Romney ottikin heti vastakkaisen kannan ja meni vielä pidemmällekin, sanoen kannattavansa myös muun samaa sukupuolta olevien parien olemassaolevien parisuhdeoikeuksien vähentämistä.
Eipä Obaman tiimikään kauaa aikaillut, vaan julkaisi videon – aitoon Amerikan tyyliin – jossa sanotaan Romneyn ajavan kehitystä taaksepäin lisäämällä rajoituksen perustuslakiin, joka määrittelisi avioliiton vain miehen ja naisen väliseksi. Tällainen agenda lieneekin republikaanisen puolueen selkärangan muodostavan uskonnollisen oikeiston mieleen. Viimeksihän kansalaisten oikeuksia on perustuslaillaa rajoitettu kieltolain aikaan – ja siitähän se hyvä seurasi, kuten hyvin tiedämme.
Joka tapauksessa lopputulos onkin nyt se, että jälleen vähemmistöt ovat poliittisena keppihevosena, tärkeämpien asioiden jäädessä taka-alalle.
Tämä myös jälleen osoittaa sen, että konservatiivisille tahoille homoavioliittojen vastustus on tärkeämpää kuin liberaaleille sen puolustaminen – toisin kuin monesti näkee väitettävän. Nähtiinhän tämä Suomessakin viime kesänä, kun tasa-arvoisen avioliittolain hallitukseen menon kynnyskysymykseksi nostivat kristillisdemokraatit – eivät vihreät tai vasemmisto.
Täytyykin nostaa hattua muutenkin suuresti arvostamalleni presidentti Obamalle. Asemastaan kamppailevalle valtionpäämiehelle tuon kannan ottaminen ei varmastikaan ole kaikkein paras vaalitaktinen veto, ja voikin vielä kostautua syksyn vaaleissa.
Jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan vaaliasetelmien etenemistä, ja odotan vähemmän innosta hehkuen ennennäkemättömän likaista kamppailua tuolla demokratian ihmemaassa.
Ja silti: ”Kokoomusnuoret lähetti edustajansa tällä viikolla järjestettyyn republikaanien puoluekokoukseen, jossa Mitt Romney valittiin puolueen presidenttiehdokkaaksi.” Kuinka kukaan järkevä, kokoomusnuori taikka muu, saattaa kannattaa mormonia Yhdysvaltain presidentiksi?
Valitettavasti en osaa vastata kokoomusnuorten puolesta. Minunkaan mielestäni se ei ole järkevää.
Minusta ihmisiä ei voi arvottaa vakaumuksen perusteella, eli mormoni on lähtökohtaisesti yhtä pätevä presidentiksi kuin vaikkapa ateisti. Miksi sitten Kokoomusnuoret (ja jokunen muu kokoomuslainen) meni republikaanien puoluekokoukseen, niin se johtui siitä, että republikaanit on Kokoomuksen veljespuolue IDUn (International Democrat Union) kautta. Mennessään maailman yhteen merkittävimpään puoluekokoukseen tarkkailijaksi kokoomusnuorilla oli enemmän mielessä Romneyn talouskysymykset ja ylipäätänsä ihmisen ja valtion välinen suhde. Ei niinkään avioliittolaki. Myös Kokoomusnuorten kippari Häkkänen sanoi radiohaastattelussa, ettei oikein diggaa Romneyn aborttinäkemyksistä.