Puheenjohtajan itsenäisyyspäiväblogi: Suomen historian suurin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteko on neuvostomiehityksen torjuminen

Vuosien 1939–1944 tapahtumien merkitystä Suomelle ei ole paljoa tarkasteltu maamme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta. Yksilön itsemääräämisoikeutta vahvistava translaki astui voimaan vuonna 2023, ja vuodesta 2017 lähtien Suomessa on ollut voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki, joka on lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa itsestäänselvyys. Puolestaan monissa itäisen Euroopan maissa kuten Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa ei ole voimassa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioitumisen sallivaa lakia tai sellaista translakia, joka kunnioittaisi yksilön itsemääräämisoikeutta. 

Yhteistä Suomelle ja edellä mainituille kolmelle muulle valtiolle on se, että toisen maailmansodan aikana ne joko joutuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi ja/tai päätyivät sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Näistä valtioista Suomi on ainoa, joka lopulta säästyi neuvostomiehitykseltä ja jossa on voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki ja yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittava translaki tänä päivänä. 

Neuvostoliiton moniin Euroopan maihin väkivalloin levittämän kommunismin sanoman mukaan homous johtui kapitalistisen maailman rappiotilasta. Kommunismin takia myös oikeusvaltiokehitys polki vuosikymmeniä Itä-Euroopassa paikallaan. Kun kylmän sodan aikaisen jakautuneen Euroopan karttaa verrataan karttaan, joka osoittaa sukupuolineutraalin avioliittolain voimassaolon nyky-Euroopan eri maissa on helppo huomata, kuinka entisen kommunistisen itäblokin maat ovat niitä, joissa samaa sukupuolta olevat parit eivät voi avioitua. 

Samankaltainen jako läntisiin progressiivisiin ja itäisiin vähemmän edistyksellisiin maihin voidaan havaita, kun tarkastellaan ILGA Europen vuosittain julkaisemaa raporttia sateenkaarioikeuksien toteutumisesta Euroopassa. Karkeasti sanottuna entiset kommunistimaat menestyvät raportin vertailussa muita Euroopan maita huomattavasti heikommin. 

Yhteyttä Puolan, Unkarin ja Romanian neuvostomenneisyyden ja maiden lainsäädännöllisen nykytilan välillä on vaikea olla huomaamatta. On suurenmoinen onni, että Suomi onnistui vuonna 1944 torjumaan neuvostomiehityksen ja näin välttymään monen muun Euroopan maan kohtalolta. Miehityksen torjumista ei turhaan kannata pitää Suomen historian suurimpana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustekona, koska sen konkreettisena hintana olivat aivan valtava inhimillinen kärsimys ja mittavat taloudelliset menetykset. 

Suomalaisilla on täysi syy olla ylpeitä itsenäisestä ja vapaasta kotimaasta. Suurkiitos kuuluu ennen kaikkea sotaveteraaneille ja lotille.

Näillä sanoin Kasary toivottaa kaikille suomalaisille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Konsta Nupponen
Kasary ry:n puheenjohtaja

Samankaltaiset artikkelit

  • Faktojen jälkeinen aika

    Viime aikoina on puhuttu faktojen ja totuuden jälkeisestä ajasta ikään kuin se olisi jokin uusi ilmiö. Höpöhöpö, sanon minä. Niin kauan kuin on ollut politiikkaa, on ollut myös totuudenjälkeistä aikaa. Uutta on korkeintaan se, että ristiriita totuuden ja tekojen välillä on tullut niin näkyväksi, että hitaammatkin huomaavat sen ja toisaalta internet on mahdollistanut höpöpuheiden nopean…

  • Lipsahdus

    Tampere Priden yhteydessä pidettiin paneelikeskustelu, jonka nimi kysyi, ollaanko tässä siltoja polttamassa, vai rakentamassa. Korkeatasoiseen keskusteluun osallistui yllätykseni useita ev.-lut. kirkon parissa toimivia henkilöitä, kuten vaikkapa lääkäri, jonka leipätyönä oli toimia intersukupuolisten parissa. En kumminkaan ajatellut kirjoittaa hänestä. Keskustelussa Amnestyn edustaja sanoi ohimennen, että nykyään sotiakin perustellaan naisten aseman turvaamisella. Oletan hänen viitanneen Afganistanin sotaan….

  • Puoluekokouksessa ratkaistaan, kuinka vahvasti Kokoomus sitoutuu yhdenvertaisuuteen

    Kokoomus on puolue, joka uskoo yksilön vapauteen, vastuuseen ja jokaisen ihmisen mahdollisuuteen rakentaa omaa elämäänsä. Nämä arvot koskevat myös sateenkaari-ihmisiä. Siksi tuleva puoluekokous on tärkeä. Se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa Kokoomuksen asemaa puolueena, joka puolustaa jokaisen oikeutta elää omana itsenään sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kansallinen Sateenkaariryhmä odottaa puoluekokouksessa konkreettisia päätöksiä, jotka edistävät yhdenvertaisuutta ja vahvistavat ihmisoikeuksia….

  • Kirkkokielteisyys ei kuulu homouteeni

    Tuoreen homokohun innoittamana Facebookiin ilmaantui sivu, jonka nimessä todetaan uljaasti, että ”homokielteisyys ei kuulu kirkkooni”. Itse pystyn yhtymään tähän, joskaan en tiedä, väittääkö lopulta kukaan, että kirkolla olisi jotain homoseksuaaleja sinänsä vastaan. Provosoivasti voisin väittää, että kirkkokielteisyys ei kuulu homouteeni. Kiistaa on aiheuttanut kirkon kielteinen kanta samaa sukupuolta olevien parien siunaamiseen. Asiaa voi lähestyä ainakin…

  • Yhteenveto vuodesta 2011

    On vuoden 2011 viimeinen päivä ja aika tehdä lyhyt yhteenveto kuluneesta vuodesta. Samalla tämä on minun – ainakin tällä erää – viimeinen päiväni Kasaryn hallituksen puheenjohtajana. Tunnelmani ei ole mitenkään haikea, koska en ole poistumassa yhtään mihinkään ja olemme saamassa entistä paremman puheenjohtajan. Jatkan Kasaryn hallituksessa ja tarkempi roolini siinä määrittyy myöhemmin ensi vuoden puolella….

  • Demokratia voitti

    28.11.2014 ei jää suomalaisen poliittisen historiaan aikakirjoihin ainoastaan päivänä, jolloin eduskunta teki ratkaisevan päätöksen mahdollistamalla myös samaa sukupuolta olevien parien oikeuden astua avioliiton satamaan heteroseksuaalisten tovereidensa lailla. Päivä jää historiaan ennen kaikkea kansanvallan juhlapäivänä, ensimmäisen kansalaisaloitteen saadessa eduskunnan siunauksen. Ensimmäistä kertaa tämän instituution historiassa eduskunta ei ylimielisesti kävellyt aloitteen yli, kuten kävi esimerkiksi Järkeä tekijänoikeuslakiin…