Puheenjohtajan itsenäisyyspäiväblogi: Suomen historian suurin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteko on neuvostomiehityksen torjuminen

Vuosien 1939–1944 tapahtumien merkitystä Suomelle ei ole paljoa tarkasteltu maamme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta. Yksilön itsemääräämisoikeutta vahvistava translaki astui voimaan vuonna 2023, ja vuodesta 2017 lähtien Suomessa on ollut voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki, joka on lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa itsestäänselvyys. Puolestaan monissa itäisen Euroopan maissa kuten Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa ei ole voimassa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioitumisen sallivaa lakia tai sellaista translakia, joka kunnioittaisi yksilön itsemääräämisoikeutta. 

Yhteistä Suomelle ja edellä mainituille kolmelle muulle valtiolle on se, että toisen maailmansodan aikana ne joko joutuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi ja/tai päätyivät sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Näistä valtioista Suomi on ainoa, joka lopulta säästyi neuvostomiehitykseltä ja jossa on voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki ja yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittava translaki tänä päivänä. 

Neuvostoliiton moniin Euroopan maihin väkivalloin levittämän kommunismin sanoman mukaan homous johtui kapitalistisen maailman rappiotilasta. Kommunismin takia myös oikeusvaltiokehitys polki vuosikymmeniä Itä-Euroopassa paikallaan. Kun kylmän sodan aikaisen jakautuneen Euroopan karttaa verrataan karttaan, joka osoittaa sukupuolineutraalin avioliittolain voimassaolon nyky-Euroopan eri maissa on helppo huomata, kuinka entisen kommunistisen itäblokin maat ovat niitä, joissa samaa sukupuolta olevat parit eivät voi avioitua. 

Samankaltainen jako läntisiin progressiivisiin ja itäisiin vähemmän edistyksellisiin maihin voidaan havaita, kun tarkastellaan ILGA Europen vuosittain julkaisemaa raporttia sateenkaarioikeuksien toteutumisesta Euroopassa. Karkeasti sanottuna entiset kommunistimaat menestyvät raportin vertailussa muita Euroopan maita huomattavasti heikommin. 

Yhteyttä Puolan, Unkarin ja Romanian neuvostomenneisyyden ja maiden lainsäädännöllisen nykytilan välillä on vaikea olla huomaamatta. On suurenmoinen onni, että Suomi onnistui vuonna 1944 torjumaan neuvostomiehityksen ja näin välttymään monen muun Euroopan maan kohtalolta. Miehityksen torjumista ei turhaan kannata pitää Suomen historian suurimpana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustekona, koska sen konkreettisena hintana olivat aivan valtava inhimillinen kärsimys ja mittavat taloudelliset menetykset. 

Suomalaisilla on täysi syy olla ylpeitä itsenäisestä ja vapaasta kotimaasta. Suurkiitos kuuluu ennen kaikkea sotaveteraaneille ja lotille.

Näillä sanoin Kasary toivottaa kaikille suomalaisille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Konsta Nupponen
Kasary ry:n puheenjohtaja

Samankaltaiset artikkelit

  • Miksi Stubb?

    Pitkän pohdinnan ja yhdistyksen sisäisen äänestyksen perusteella päätimme Kansallisen sateenkaariryhmän hallituksen kanssa tulla ulos kaapista kokoomuksen puheenjohtajakisassa. Asiasta uutisoi mm. Helsingin Sanomat. Valinta osottautui ilmeisen helpoksi, sillä puheenjohtajaehdokkaista ainoastaan Alex Stubb on toiminut aktiivisesti poliittisella urallaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen aseman parantamisen eteen. Toki myös Jan Vapaavuori on ilmaissut kannattavansa mm. tasa-arvoista avioliittolakia, mutta toisin kuin Stubb, hän ei ole aktiivisesti toiminut asian…

  • Parahin Asmo,

    Keskisuomalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessa kerrot Pride-paraatin olevan provokaatio perinteisiä arvoja vastaan. Itse olen ajatellut Pride-tapahtuman puhuvan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta, enkä koe sitä hyökkäykseksi ketään, tai mitään, vastaan; tämä ei ole nollasummapeliä. Mieleeni tulee Neuvostoliitto, jossa oikeutta vaativia ihmisiä tuomittiin neuvostovastaisesta agitaatiosta. Henkilökohtaisista syistä jouduin jäämään pois Helsinki Pride-tapahtumasta, mutta ainakaan minun edustamani yhdistys – tai…

  • Jännän äärellä

    Varoituksen sana: Seuraava kirjoitus voi sisältää häpeämätöntä itsensä esiin tuomista ja mainostamista. En tiedä milloin olisin ollut yhtä innoissani ja kauhuissani samanaikaisesti. Riemun ja pelon tunteita tuli nimittäin koettua, kun Helsingin kokoomus päätti piirikokouksessaan asettaa allekirjoittaneen yhdeksi sadasta ensimmäisestä kuntavaaliehdokkaastaan. Riemua siksi, että onhan sekin jo tavallaan tunnustus, ja että pääsee kerrankin kokemaan ihan ”oikeaa”…

  • Ne kolme kiisteltyä

    Eduskuntavaalit ovat ohi. Kokoomus on suurin puolue, mutta kieltämättä jäi hieman paskanmaku suuhun vaaleista. Suurimman paikka tuli, vaikka kokoomuskin sai vaalitappion osakseen. Ei lohduta, vaikka Kepu tippui sinne, minne se kuuluukin, samoin De Gröna. SDP:n kohtalo oli myös vaalitappio – ja toinen sija suuruudessa. Näin vaalien jälkeen uskallan paljastaa henkilökohtaiset vaaliteesini. Ne ovat koti, uskonnonvapaus…

  • Kohti ihmislähtöisempää translakia

    Tänään 17.5. on jo totuttuun tapaan maailmalla vietetty kansainvälistä homo- ja transfobian vastaista päivää. Täällä Suomessa on jälleen, kuten tapana on ollut, jaettu päivän kunniaksi Hyvän tahdon lähettilään titteli, jonka tänä vuonna ansiokkaasti pokasi keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko. Palkinnon myöntää vuosittain aina 17.5. Sateenkaariyhteisöt ry, ja huomionosoituksen ovat aiemmin saaneet mm. myös kokoomuslaiset Alexander Stubb (2008) sekä Lasse Männistö (2013). Saarikko…

  • Pieniä ja suuria unelmia

    Meillä kaikilla on suuria ja pieniä unelmia. Niin minullakin. Yksi niistä on ollut päästä jakamaan ehtoollista messussa ja muutoin olla apuna sen toimituksessa. Samaan aikaan olen vaatimattomasti ajatellut, että enhän minä sellaiseen voi ryhtyä, kun en ole teologiaa opiskellut, saati toiminut maallikkosaarnaajana. Uskonkin määrä lähentelee sitä sinapinsiemenen vertaa… Mutta sehän riittää! Tänä vuonna olen vihdoin…