Puheenjohtajan itsenäisyyspäiväblogi: Suomen historian suurin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteko on neuvostomiehityksen torjuminen

Vuosien 1939–1944 tapahtumien merkitystä Suomelle ei ole paljoa tarkasteltu maamme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta. Yksilön itsemääräämisoikeutta vahvistava translaki astui voimaan vuonna 2023, ja vuodesta 2017 lähtien Suomessa on ollut voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki, joka on lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa itsestäänselvyys. Puolestaan monissa itäisen Euroopan maissa kuten Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa ei ole voimassa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioitumisen sallivaa lakia tai sellaista translakia, joka kunnioittaisi yksilön itsemääräämisoikeutta. 

Yhteistä Suomelle ja edellä mainituille kolmelle muulle valtiolle on se, että toisen maailmansodan aikana ne joko joutuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi ja/tai päätyivät sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Näistä valtioista Suomi on ainoa, joka lopulta säästyi neuvostomiehitykseltä ja jossa on voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki ja yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittava translaki tänä päivänä. 

Neuvostoliiton moniin Euroopan maihin väkivalloin levittämän kommunismin sanoman mukaan homous johtui kapitalistisen maailman rappiotilasta. Kommunismin takia myös oikeusvaltiokehitys polki vuosikymmeniä Itä-Euroopassa paikallaan. Kun kylmän sodan aikaisen jakautuneen Euroopan karttaa verrataan karttaan, joka osoittaa sukupuolineutraalin avioliittolain voimassaolon nyky-Euroopan eri maissa on helppo huomata, kuinka entisen kommunistisen itäblokin maat ovat niitä, joissa samaa sukupuolta olevat parit eivät voi avioitua. 

Samankaltainen jako läntisiin progressiivisiin ja itäisiin vähemmän edistyksellisiin maihin voidaan havaita, kun tarkastellaan ILGA Europen vuosittain julkaisemaa raporttia sateenkaarioikeuksien toteutumisesta Euroopassa. Karkeasti sanottuna entiset kommunistimaat menestyvät raportin vertailussa muita Euroopan maita huomattavasti heikommin. 

Yhteyttä Puolan, Unkarin ja Romanian neuvostomenneisyyden ja maiden lainsäädännöllisen nykytilan välillä on vaikea olla huomaamatta. On suurenmoinen onni, että Suomi onnistui vuonna 1944 torjumaan neuvostomiehityksen ja näin välttymään monen muun Euroopan maan kohtalolta. Miehityksen torjumista ei turhaan kannata pitää Suomen historian suurimpana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustekona, koska sen konkreettisena hintana olivat aivan valtava inhimillinen kärsimys ja mittavat taloudelliset menetykset. 

Suomalaisilla on täysi syy olla ylpeitä itsenäisestä ja vapaasta kotimaasta. Suurkiitos kuuluu ennen kaikkea sotaveteraaneille ja lotille.

Näillä sanoin Kasary toivottaa kaikille suomalaisille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Konsta Nupponen
Kasary ry:n puheenjohtaja

Samankaltaiset artikkelit

  • HLBTI-näkökulma kokoomuksen puheenjohtajakisaan

    Tänä viikonloppuna käydään varmaankin kesän kutkuttavin poliittinen jännitysnäytelmä, kun Lappeenrantaan kokoontuneet Kansallisen Kokoomuksen puoluekokousdelegaatit ovat koolla valitsemassa puolueelle puheenjohtajaa. Huomio kiinnittyy pakostikin siihen, ettei valittavana ole vain puolueelle keulahahmoa, jonka pitäisi siivittää kokoomus vaalivoittoon tulevissa kuntavaaleissa, vaan samalla valitaan maalle valtiovarainministeriä loppuvaalikaudelle. Ottamatta kantaa siihen, pitäisikö puheenjohtajuuden ylipäänsä edes olla sidoksissa maan hallituksen ministeriyteen, on…

  • Puoluekokousta odotellessa

    Työviikko on kutakuinkin ohi, junaliput ostettu ja matkalaukku suurin piirtein pakattu. Huomenaamuna lähtö Jyväskylään, jossa alkaa Kansallinen Kokoomus rp:n tämänkertainen, kahden vuoden välein järjestettävä puoluekokous. Vaikka olenkin itse ollut jo viitisen vuotta puolueen jäsen, en ole käynyt vielä kertaakaan puoluekokouksissa. Huomenna siis nähdään, millaista paikan päällä on. Puolueen paikallisjärjestöt ja liitot ovat tehneet kokoukselle 199…

  • Tähän on tultu: vähemmän ydinvoimaa, enemmän hiilivoimaa

    Tämän viikon ehdottomasti tärkein ympäristöuutinen tulee Saksasta. Siellä nimittäin rakennetaan lisää hiilivoimaa. Kuten ilmastopolitiikan erityisasiantuntija Eija-Riitta Korhola on todennut, Fukushiman ydinonnettomuuden uhrit löytyvät Euroopasta. Hiilivoiman pienhiukkaset kun tappavat tasaiseen tahtiin. Vihreä poliitikko tietysti ajattelee tässä vaiheessa, että hiilivoimaa pitäisi rankaista enemmän veron taikka muun vastaavan instrumentin avulla. Kokonaan sitä ei oikein voi kieltää, koska ihmiset…

  • Ensimmäinen kierros

    Jälleen kerran tuli todistettua, että pahimmat pelkoni Suomen kansasta ja sen ajatusmaailmasta ovat olleet pahasti liioiteltuja. Sen sijaan, että kansa olisi ollut impivaaralaisuuden ja suvaitsemattomuuden kannalla, se käytti ääntään avoimuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta. Hyvä Sauli! Hyvä Pekka! Hyvä me! Toki asiasta voisi tehdä myös toisenlaisen tulkinnan, ainakin jos katsoo suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla kampanjoineiden Paavo Lipposen…

  • Puoluekokouksen jälkitunnelmia

    Pari viikkoa on jo ehtinyt vierähtää Jyväskylän puoluekokouksesta, joten nyt voisi olla hyvä aika tehdä kokouksesta yhteenveto. Olin kokouksessa paikalla perjantaista sunnuntaihin, lauantaiaamusta lähtien äänivaltaisena edustajana. Saamaani äänivaltaa pääsin myös käyttämään aloitteiden käsittelyssä – tunne oli varsin hieno, kun näytölle ilmestyneet äänestystulokset olivat mieluisat. Pääsinpä jättämään myös pienehkön puumerkkini kokouksen tekemään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kannanottoon….

  • Kirkkokielteisyys ei kuulu homouteeni

    Tuoreen homokohun innoittamana Facebookiin ilmaantui sivu, jonka nimessä todetaan uljaasti, että ”homokielteisyys ei kuulu kirkkooni”. Itse pystyn yhtymään tähän, joskaan en tiedä, väittääkö lopulta kukaan, että kirkolla olisi jotain homoseksuaaleja sinänsä vastaan. Provosoivasti voisin väittää, että kirkkokielteisyys ei kuulu homouteeni. Kiistaa on aiheuttanut kirkon kielteinen kanta samaa sukupuolta olevien parien siunaamiseen. Asiaa voi lähestyä ainakin…