Puheenjohtajan itsenäisyyspäiväblogi: Suomen historian suurin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteko on neuvostomiehityksen torjuminen

Vuosien 1939–1944 tapahtumien merkitystä Suomelle ei ole paljoa tarkasteltu maamme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta. Yksilön itsemääräämisoikeutta vahvistava translaki astui voimaan vuonna 2023, ja vuodesta 2017 lähtien Suomessa on ollut voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki, joka on lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa itsestäänselvyys. Puolestaan monissa itäisen Euroopan maissa kuten Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa ei ole voimassa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioitumisen sallivaa lakia tai sellaista translakia, joka kunnioittaisi yksilön itsemääräämisoikeutta. 

Yhteistä Suomelle ja edellä mainituille kolmelle muulle valtiolle on se, että toisen maailmansodan aikana ne joko joutuivat Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi ja/tai päätyivät sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Näistä valtioista Suomi on ainoa, joka lopulta säästyi neuvostomiehitykseltä ja jossa on voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki ja yksilön itsemääräämisoikeutta kunnioittava translaki tänä päivänä. 

Neuvostoliiton moniin Euroopan maihin väkivalloin levittämän kommunismin sanoman mukaan homous johtui kapitalistisen maailman rappiotilasta. Kommunismin takia myös oikeusvaltiokehitys polki vuosikymmeniä Itä-Euroopassa paikallaan. Kun kylmän sodan aikaisen jakautuneen Euroopan karttaa verrataan karttaan, joka osoittaa sukupuolineutraalin avioliittolain voimassaolon nyky-Euroopan eri maissa on helppo huomata, kuinka entisen kommunistisen itäblokin maat ovat niitä, joissa samaa sukupuolta olevat parit eivät voi avioitua. 

Samankaltainen jako läntisiin progressiivisiin ja itäisiin vähemmän edistyksellisiin maihin voidaan havaita, kun tarkastellaan ILGA Europen vuosittain julkaisemaa raporttia sateenkaarioikeuksien toteutumisesta Euroopassa. Karkeasti sanottuna entiset kommunistimaat menestyvät raportin vertailussa muita Euroopan maita huomattavasti heikommin. 

Yhteyttä Puolan, Unkarin ja Romanian neuvostomenneisyyden ja maiden lainsäädännöllisen nykytilan välillä on vaikea olla huomaamatta. On suurenmoinen onni, että Suomi onnistui vuonna 1944 torjumaan neuvostomiehityksen ja näin välttymään monen muun Euroopan maan kohtalolta. Miehityksen torjumista ei turhaan kannata pitää Suomen historian suurimpana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustekona, koska sen konkreettisena hintana olivat aivan valtava inhimillinen kärsimys ja mittavat taloudelliset menetykset. 

Suomalaisilla on täysi syy olla ylpeitä itsenäisestä ja vapaasta kotimaasta. Suurkiitos kuuluu ennen kaikkea sotaveteraaneille ja lotille.

Näillä sanoin Kasary toivottaa kaikille suomalaisille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Konsta Nupponen
Kasary ry:n puheenjohtaja

Samankaltaiset artikkelit

  • Jännän äärellä

    Varoituksen sana: Seuraava kirjoitus voi sisältää häpeämätöntä itsensä esiin tuomista ja mainostamista. En tiedä milloin olisin ollut yhtä innoissani ja kauhuissani samanaikaisesti. Riemun ja pelon tunteita tuli nimittäin koettua, kun Helsingin kokoomus päätti piirikokouksessaan asettaa allekirjoittaneen yhdeksi sadasta ensimmäisestä kuntavaaliehdokkaastaan. Riemua siksi, että onhan sekin jo tavallaan tunnustus, ja että pääsee kerrankin kokemaan ihan ”oikeaa”…

  • Sosiaalipopulismin joutsenlaulu?

    Suomalaisiin on vuosikymmenestä toiseen purrut hyvin tietynlainen sosiaalipopulismi, jota vasemmistopuolueet ovat menestyksekkäästi harjoittaneet. Nämä puolueet ovat mestareita pukemaan kauniisiin sanoihin viestin ”kuinka kupata itselle muiden ansaitsemia rahoja”. Nyt viime aikoina on kumminkin tapahtunut jotain kummallista; puhtaan vasemmiston (SDP + Vasemmistoliitto) yhteiskannatus on alle 30 %. Vaikea sanoa, mistä tämä johtuu; elämme taloudellisesti vaikeita aikoja, ja…

  • Ensimmäinen kierros

    Jälleen kerran tuli todistettua, että pahimmat pelkoni Suomen kansasta ja sen ajatusmaailmasta ovat olleet pahasti liioiteltuja. Sen sijaan, että kansa olisi ollut impivaaralaisuuden ja suvaitsemattomuuden kannalla, se käytti ääntään avoimuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta. Hyvä Sauli! Hyvä Pekka! Hyvä me! Toki asiasta voisi tehdä myös toisenlaisen tulkinnan, ainakin jos katsoo suvaitsevaisuudella ja tasa-arvolla kampanjoineiden Paavo Lipposen…

  • Perhekeskustelu tarvitsee rohkaisevia tarinoita vähemmistöiltä

    ”Miksi haluatte lapsen?”, kysyttiin minulta ja mieheltäni Pride-viikolla julkaistavaahaastattelua varten. En voi olla pohtimatta, kysyttäisiinkö samaa kysymystäkolmeakymppiä lähestyvältä, naimisissa olevalta heteroparilta. Oman linssini läpielämme suorastaan vanhoillista tai vähintään perinteisen ennalta-arvattavaa elämää:tapasimme nuorena, kihlauduimme, avioiduimme ja seuraavaksi haaveissa onperheen perustaminen. Maailma ympärillämme näkee meidät kuitenkinpoikkeuksellisena – suorastaan eksoottisena ja valtavirtaa vastaan kulkevina. Myöhäismilleniaalina edustan ensimmäistä homomiesten…

  • Kokoomushomo

    Jokainen meistä on ainutlaatuinen. Jokaisen elämässä on omat ilot ja surut. Draama. Jokaisen elämä olisi kertomisen arvoinen. Tampereella järjestetään Elävä Kirjasto –tapahtuma, jossa kirjoina toimivat oikeat ihmiset. Kirjaa luetaan esittämällä sille kysymyksiä. Kuten sanottua, jokaisen ihmisen tarina on kertomisen arvoinen, mutta Tampereella haetaan erityistä draamaa valitsemalla kirjaksi henkilö, joka kuuluu johonkin vähemmistöön. Itse ajattelin osallistua…

  • Maantieongelma

    Viime kesänä Kasary osallistui yhteistyössä Pirkanmaan Kokoomusnuorten kanssa Tampere Pride -tapahtuman puistojuhlaan, joka tosin typistyi huonon sään vuoksi juhlaksi YO-talolla. Olimme pystyttäneet teltan kadun varteen ja teltalla kävikin monenlaisia ihmisiä keskustelemassa kaikenlaisesta taivaan ja maan välillä. Eräs henkilö tuli kysymään minulta, onko Kokoomuksella ratkaisua tulevaan öljypulaan – kuulemma maanteihin(kin) kuluu paljon raakaöljypohjaisia tuotteita, puhumattakaan polttoaineista….