Oikeus olla olemassa kuuluu myös minulle

Ei-binäärisen juridisen sukupuolimerkinnän lisääminen lakiin ei olisi keneltäkään pois, vaan antaisi helpotusta meille, jotka emme koe kaksinapaisen binäärisen jaottelun omakseen. Käsitys omasta sukupuolesta on jokaiselle ihmiselle hyvin henkilökohtainen asia, ja välillä se ei osu yhteiskunnan luomaan binääriseen muottiin. 

Kasvoin binäärisessä yhteiskunnassa, jossa ei ollut puhettakaan muunsukupuolisuudesta. Vaikka lapsuudessa vanhempani eivät eritelleet “tyttöjen ja poikien” harrastuksia, leluja tai värejä ja sain toteuttaa itseäni miten halusin, aikuisuuteen kasvaessani en kokenut käsitettä naiseudesta omakseni. Pystyn samaistumaan jokaisen naisen kokemuksiin seksuaalisesta häirinnästä, tytöttelystä ja stereotypiointiin oletetun sukupuolen perusteella, mutta en kuitenkaan koskaan tuntenut kuuluvani naiseuden muottiin. Kun ensimmäisen kerran kuulin sanan muunsukupuolinen, se oli kuin lamppu olisi syttynyt päässäni ja pystyin vihdoin samaistumaan johonkin joukkoon. Joukkoon, joka on ominaisuuksiltaan, luonteiltaan ja poliittisilta mielipiteiltään erilaisia toisistaan, mutta jotka kaikki kokivat itsensä tähän samaan ei-binääriseen kategoriaan.

Sukupuolten moninaisuus on jo tunnettu ja tunnustettu asia lain tasolla, joten olisikin aika lisätä kolmas juridinen vaihtoehto myös lakiin. Kuten Olemme olemassa -kansalaisaloitteessa mainitaan, “Translain lähtökohdaksi on asetettu ihmisen kokemus omasta sukupuolesta. Tällä hetkellä laki kuitenkin mahdollistaa sukupuolen juridisen vahvistamisen vain naiseksi tai mieheksi. Ei-binäärinen, juridinen sukupuolimerkintä tulisi ottaa käyttöön translain hengen toteuttamiseksi.”

Sukupuolen määrittelyssä ei ole kyse mistään ulkoisesta seikasta tai ulkonäköön liittyvästä asiasta, vaan kyse on jokaisen henkilön kokemuksesta omasta itsestään. Se, millaiseksi ihminen oletetaan ulkonäön perusteella yhdistettynä binäärisiin sukupuolivaihtoehtoihin saattaa lisätä sukupuoliahdistusta, näin se ainakin itselleni on tehnyt. Yhteiskunnassa, jossa haluamme korostaa yksilön vapauksia ja vastuita, olisikin aika antaa meille se vapaus olla juridisesti sitä, mitä oikeasti olemme.

Aiheeseen liittyvään kansalaisaloitteeseen pääset tutustumaan täältä.

Jenni Juulia Tikka
EPPriden hallituksen jäsen & Kasaryn hallituksen varajäsen