Oikeus olla olemassa kuuluu myös minulle

Ei-binäärisen juridisen sukupuolimerkinnän lisääminen lakiin ei olisi keneltäkään pois, vaan antaisi helpotusta meille, jotka emme koe kaksinapaisen binäärisen jaottelun omakseen. Käsitys omasta sukupuolesta on jokaiselle ihmiselle hyvin henkilökohtainen asia, ja välillä se ei osu yhteiskunnan luomaan binääriseen muottiin. 

Kasvoin binäärisessä yhteiskunnassa, jossa ei ollut puhettakaan muunsukupuolisuudesta. Vaikka lapsuudessa vanhempani eivät eritelleet “tyttöjen ja poikien” harrastuksia, leluja tai värejä ja sain toteuttaa itseäni miten halusin, aikuisuuteen kasvaessani en kokenut käsitettä naiseudesta omakseni. Pystyn samaistumaan jokaisen naisen kokemuksiin seksuaalisesta häirinnästä, tytöttelystä ja stereotypiointiin oletetun sukupuolen perusteella, mutta en kuitenkaan koskaan tuntenut kuuluvani naiseuden muottiin. Kun ensimmäisen kerran kuulin sanan muunsukupuolinen, se oli kuin lamppu olisi syttynyt päässäni ja pystyin vihdoin samaistumaan johonkin joukkoon. Joukkoon, joka on ominaisuuksiltaan, luonteiltaan ja poliittisilta mielipiteiltään erilaisia toisistaan, mutta jotka kaikki kokivat itsensä tähän samaan ei-binääriseen kategoriaan.

Sukupuolten moninaisuus on jo tunnettu ja tunnustettu asia lain tasolla, joten olisikin aika lisätä kolmas juridinen vaihtoehto myös lakiin. Kuten Olemme olemassa -kansalaisaloitteessa mainitaan, “Translain lähtökohdaksi on asetettu ihmisen kokemus omasta sukupuolesta. Tällä hetkellä laki kuitenkin mahdollistaa sukupuolen juridisen vahvistamisen vain naiseksi tai mieheksi. Ei-binäärinen, juridinen sukupuolimerkintä tulisi ottaa käyttöön translain hengen toteuttamiseksi.”

Sukupuolen määrittelyssä ei ole kyse mistään ulkoisesta seikasta tai ulkonäköön liittyvästä asiasta, vaan kyse on jokaisen henkilön kokemuksesta omasta itsestään. Se, millaiseksi ihminen oletetaan ulkonäön perusteella yhdistettynä binäärisiin sukupuolivaihtoehtoihin saattaa lisätä sukupuoliahdistusta, näin se ainakin itselleni on tehnyt. Yhteiskunnassa, jossa haluamme korostaa yksilön vapauksia ja vastuita, olisikin aika antaa meille se vapaus olla juridisesti sitä, mitä oikeasti olemme.

Aiheeseen liittyvään kansalaisaloitteeseen pääset tutustumaan täältä.

Jenni Juulia Tikka
EPPriden hallituksen jäsen & Kasaryn hallituksen varajäsen

Samankaltaiset artikkelit

  • Maantieongelma

    Viime kesänä Kasary osallistui yhteistyössä Pirkanmaan Kokoomusnuorten kanssa Tampere Pride -tapahtuman puistojuhlaan, joka tosin typistyi huonon sään vuoksi juhlaksi YO-talolla. Olimme pystyttäneet teltan kadun varteen ja teltalla kävikin monenlaisia ihmisiä keskustelemassa kaikenlaisesta taivaan ja maan välillä. Eräs henkilö tuli kysymään minulta, onko Kokoomuksella ratkaisua tulevaan öljypulaan – kuulemma maanteihin(kin) kuluu paljon raakaöljypohjaisia tuotteita, puhumattakaan polttoaineista….

  • |

    Kasary: Translaki on uudistettava

    Sunnuntaina 17.5. vietettiin totuttuun tapaan kansainvälistä homo- ja transfobian vastaista päivää. Sääntömääräiseen kevätkokoukseensa maanantaina 18.5. kokoontunut Kansallinen sateenkaariryhmä – Kasary ry kokee aiheelliseksi muistuttaa, ettei Suomikaan ole tältä osin vielä valmis, vaan sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöjen asemassa on paljon parantamisen varaa. Yksi akuuteimmista korjauksen tarpeista on ns. translaki (laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta), joka on ollut…

  • Ne kolme kiisteltyä

    Eduskuntavaalit ovat ohi. Kokoomus on suurin puolue, mutta kieltämättä jäi hieman paskanmaku suuhun vaaleista. Suurimman paikka tuli, vaikka kokoomuskin sai vaalitappion osakseen. Ei lohduta, vaikka Kepu tippui sinne, minne se kuuluukin, samoin De Gröna. SDP:n kohtalo oli myös vaalitappio – ja toinen sija suuruudessa. Näin vaalien jälkeen uskallan paljastaa henkilökohtaiset vaaliteesini. Ne ovat koti, uskonnonvapaus…

  • HLBTI-näkökulma kokoomuksen puheenjohtajakisaan

    Tänä viikonloppuna käydään varmaankin kesän kutkuttavin poliittinen jännitysnäytelmä, kun Lappeenrantaan kokoontuneet Kansallisen Kokoomuksen puoluekokousdelegaatit ovat koolla valitsemassa puolueelle puheenjohtajaa. Huomio kiinnittyy pakostikin siihen, ettei valittavana ole vain puolueelle keulahahmoa, jonka pitäisi siivittää kokoomus vaalivoittoon tulevissa kuntavaaleissa, vaan samalla valitaan maalle valtiovarainministeriä loppuvaalikaudelle. Ottamatta kantaa siihen, pitäisikö puheenjohtajuuden ylipäänsä edes olla sidoksissa maan hallituksen ministeriyteen, on…

  • Oppia Ruotsista

    Olin viime viikonloppuna käymässä rakkaassa naapurimaassamme Ruotsissa Kansallinen sateenkaariryhmä- Kasary ry:n puheenjohtajan asemassa. Vierailuamme isännöi Kasaryn paikallinen vastine, Öppna Moderater, jonka toimintaan ja toimijoihin saimme kunnian tutustua. Kolmihenkinen delegaatiomme perehtyi vierailun aikana mm. vähemmistökysymyksiin Ruotsin kirkossa sekä eduskuntatalon saloihin kansanedustajaoppaan johdolla. Viikonlopun huipentumana toimi pride-paraati, jossa heilutimme ylpeästi Suomen ja kokoomuksen lippuja. Tilaisuus oli varsin…

  • Puheenjohtajan itsenäisyyspäiväblogi: Suomen historian suurin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteko on neuvostomiehityksen torjuminen

    Vuosien 1939–1944 tapahtumien merkitystä Suomelle ei ole paljoa tarkasteltu maamme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta. Yksilön itsemääräämisoikeutta vahvistava translaki astui voimaan vuonna 2023, ja vuodesta 2017 lähtien Suomessa on ollut voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki, joka on lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa itsestäänselvyys. Puolestaan monissa itäisen Euroopan maissa kuten Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa ei ole voimassa samaa sukupuolta olevien…