Euroopan Unionin ulkopolitiikka – missä olet?

Olin hiljan tilaisuudessa, jossa EU-guru Esko Antola puhui Lissabonin sopimuksen muutoksesta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Nythän EU sai ”ulkoministerin”, jonka virkaa ensimmäisenä hoitaa britti Catherine Ashton.

Ashton ei taida olla kovin tunnettu edes Britanniassa, saati muualla Euroopassa. Se lienee ollut tarkoituskin; Merkel, Brown ja Sarkozy – nuo Euroopan suuret – eivät halua kilpailijaa, arvovallan nakertajaa. EU:n ulkopoliittinen aktivoituminen on lähtenyt käyntiin kokolailla yhtä huonosti kuin glasnost Neuvostoliitossa. Haitissa järisi maa, ja EU on edelleen tumput suorina. Ensimmäisenä Haitissa olivat kansalaisjärjestöt, ja melko pian siellä oli yhdysvaltalaisia joukkoja järjestystä ylläpitämässä. Carola Häggkvistkin on jo käynyt Haitissa, Ashtonista en tiedä.

Talouspulmien lisäksi komission suuria haasteita on ulkopoliittisen vallan kasvattaminen. Se lienee kumminkin hankala tehtävä; EU ei ole homogeeninen. EU:n johtosuhteet ovat edelleen sekavat; ulkoministerin lisäksi EU:lla on ns. presidentti, puolivuosittain vaihtuva EU:n puheenjohtajamaa ja yksittäisillä jäsenvaltioilla oma valtiojohto.

Alussa mainitussa tilaisuudessa puhui myös Pekka Haavisto. Hän sanoi, että joissakin Afrikan piireissä EU:lla on sellainen maine, että EU:lta on ruinattavissa vastikkeetonta rahaa. EU on maailman suurin kehitysavun antaja, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että rahan vastikkeeksi saataisi esimerkiksi selkeää demokratiakehitystä.

Jos on EU:n ulkopolitiikka hakusessa, niin on myös turvallisuuspolitiikka. Yli 90 % EU-kansalaisista on samalla Nato-kansalaisia. EU:n sisällä on siis muutama turvallisuuspoliittinen kummajainen, Suomi yksi niistä. Kun suomalaisilta aikoinaan kysyttiin, miksi he haluavat liittyä EU:hun, moni vastasi EU:n lisäävän Suomen turvallisuutta. Turvallisuuslisä on enemmänkin henkistä, varsinkin kun pääministeri Vanhanen venkoili turvatakuiden kanssa, jolloin Suomen poikia ei lähetetä EU-maita suojaamaan, ja vastaavasti meitä ei välttämättä tulla auttamaan.

Lissabonin sopimuksessa lukee, että ”– Pohjois-Atlantin liitto on jäseninä oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.” Tällaisen tekstin jälkeen on vaikea uskoa EU:n puolustuksen kehittyvän ilman, että Nato olisi mukana kuvioissa. Jos siis halutaan lisää sotilaallista turvaa, lienee Nato ainoa nopea ratkaisu, mutta vuosikymmenien pelottelun jälkeen suomalaiset karsastavat tuota läntisten demokratioiden muodostamaa liittoa.

Esko Antolan mukaan Nato hakee uutta strategiaa. Itä-Euroopan maat ovat kuvitelleet liittyvänsä sotilasliittoon, joka suojaa heitä Venäjältä. Kumminkin yhä vahvemmin näyttää siltä, että Nato kehittyy jatkossa enemmän terrorisminvastaisessa sodassa. Oli Naton strategia mikä tahansa, kannatan siihen liittymistä, jolloin Suomi kuuluisi samaan perheeseen mm. Norjan, Viron, Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian kanssa.

Antola tunnustautuu federalistiksi. Hänen mukaansa syvempi integraatio on ainut tapa saada EU todella dynaamiseksi, toimivaksi. Ken elää, näkee, miten tässä käy.

Samankaltaiset artikkelit

  • Moraalipoliisi iskee

    Taannoin nettiin tuli äänitekooste dosentti Tuula Juvosen vetämästä kiertokävelystä Tampereella. Kiertokävelyllä oli tarkoitus tutustua Tampereen homo- ja lesbohistoriaan. Harmikseni huomasin, että se oli pikemminkin kooste seksuaalisuuden harjoittamisesta Tampereella. Valitettavan moni julkinen paikka tuli tunnetuksi siitä, että homoseksuaalit harjoittivat siellä seksuaalisuuttaan. Uimahallin pukukoppi, julkinen vessa… Miten kukaan voi kuvitella, että tuollaisena aikana, jolloin avoparit olivat vielä…

  • Hei, me puhuttiin maahanmuutosta!

    Olin eilen keskustelutilaisuudessa, jossa puitiin maahanmuuttokysymyksiä parin eri kansanedustajan – perustuslakivaliokunnan PJ:n ja Kokoomuksen maahanmuuttoraporttityöryhmän PJ:n – alan toimijoiden ja itse maahanmuuttajien kanssa. Eräs maahanmuuttajien parissa työskentelevä islaminuskoinen kertoi mielenkiintoisen tarinan. Suomalaisessa pikkukunnan vastaanottokeskuksessa olevilla maahanmuuttajanuorilla oli monia sosiaalisia ongelmia, he olivat suoranaisia ongelmanuoria. Suomalainen henkilökunta oli todella hukassa ja pulassa näiden nuorten kanssa. Henkilökunta…

  • Kerran vielä

    Huomenna torstaina 16.2.2017 Suomen parlamentissa käydään (toivottavasti) viimeistä kertaa keskustelu siitä, voivatko kaksi samaa sukupuolta olevaa täysivaltaista ihmistä solmia avioliiton 21. vuosisadan Suomessa. Mitään uutta tämä keskustelu ei varmasti tule tarjoamaan, sen voi varmaan kuurosokea Reettakin todeta. Puhujanpöntöstä tullaan kuulemaan tulikivenkatkuista vihaa, vääristelyä ja suoranaista valehtelua. Tietenkään irrationaalista pelottelua unohtamatta. Se, että Aito avioliitto -kansalaisaloitetta…

  • Väärä valinta

    Entinen kansanedustaja Anne Huotari (vas.) laukoo hurjia presidentti-instituutiosta. Huotarin mukaan Niinistö ”– ottaa kantaa kaikkiin asioihin, pällistelee lähes joka uutislähetyksessä ja muuttaa näin presidentti-instituutiota jokamiehen duuniksi –”. En nyt ihan heti muista, mitä mieltä Niinistö on vaikkapa vanhainkotien hoitajamitoituksista, mutta ehkä Huotari tietää. Tarja Halosen aikaan presidentin kansanomaisuus oli vielä hyve, mutta ilmeisesti presidentti-instituutiossa tapahtui…

  • Esivallan legitiimiys koetuksella

    Martti Luther sai uskonpuhdistuksen lisäksi aikaan yhteiskunnallisia uudistuksia. Vatikaanin vaikutus tuon ajan Saksassa oli merkittävä; anekauppa oli tuottoisaa ja se valui Vatikaaniin. Luther halusi erottaa esivallan kahteen eri hallintovaltaan, regimenttiin. Syntyi maallinen ja hengellinen regimentti. Luther halusi, että esimerkiksi koulutus kuuluu maalliselle regimentille. Vähitellen Vatikaanin vaikutusvalta näivettyi uudistetun uskon myötä, eikä anekaupallakaan saanut kupattua rahaa…

  • Puolueeton unionijäsenyys

    Viimepäivät ulkopoliittisen keskustelun keskiössä on ollut Wikileaks:n Cablegate -tapaus. Yhdysvaltalaisten diplomaattien kirjoittamia raportteja julkaistaan vähitellen ja tämän hetken tilanne on, että raportteja on julkaistu Wikileaks’n nettisivuilla reilut 800 kappaletta kaikkiaan noin neljännesmiljoonasta raportista. Julkaistujen raporttien mukaan Yhdysvallat pitää Ruotsia liittoutuneena. Ruotsi, niin kuin Suomikin, pitävät virallisen totuuden mukaan itseään liittoutumattomana. Yhdysvaltalaisen diplomaatin mukaan Ruotsin aktiivinen…

Yksi kommentti

  1. This is known that cash can make people independent. But what to do if somebody does not have money? The one way is to try to get the credit loans or just car loan.

Kommentit on suljettu.