HLBTI-näkökulma kokoomuksen puheenjohtajakisaan
Tänä viikonloppuna käydään varmaankin kesän kutkuttavin poliittinen jännitysnäytelmä, kun Lappeenrantaan kokoontuneet Kansallisen Kokoomuksen puoluekokousdelegaatit ovat koolla valitsemassa puolueelle puheenjohtajaa. Huomio kiinnittyy pakostikin siihen, ettei valittavana ole vain puolueelle keulahahmoa, jonka pitäisi siivittää kokoomus vaalivoittoon tulevissa kuntavaaleissa, vaan samalla valitaan maalle valtiovarainministeriä loppuvaalikaudelle. Ottamatta kantaa siihen, pitäisikö puheenjohtajuuden ylipäänsä edes olla sidoksissa maan hallituksen ministeriyteen, on tilanne hyvin jännittävä ja mielenkiintoinen.
Mutta ajatukseni ei ole puhua siitä, kuka olisi paras valtiovarainministeri Suomelle tai kenestä puolue saa parhaan keulakuvan vaalikentille. Ei, sen jätän niille, joiden käsissä valinta on – en näet valitettavasti kykene itse puoluekokoukseen osallistumaan. Sen sijaan haluaisin puhua sanasen arvoista.
Puolueen puheenjohtaja on aina myös arvojohtaja, ja juuri arvoille kaiken puoluetoiminnan tulisikin rakentua. Kokoomuksen julkikirjoitettuja arvoja ovat vapaus, vastuu ja demokratia, mahdollisuuksien tasa-arvo, sivistys, kannustavuus, suvaitsevaisuus ja välittäminen. Hyviä ja kestäviä arvoja kaikki, joiden toivoisin vieläkin vahvemmin heijastuvan kaikkeen toimintaan ja laajempaan yhteiskuntaan.
Arvoihin liittyen, kokoomuksen HLBTI-läheisjärjestö Kansallinen sateenkaariryhmä (tuttujen kesken Kasary) lähestyi kaikkia puheenjohtajaehdokkaita kysymyksillä koskien heidän suhtautumistaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Tiedossa toki oli jo etukäteen, että sillä rintamalla tuskin mitään yllätyksiä tulee, sillä kaikki ehdokkaat profiloitunevat enemmän tai vähemmän puolueen arvoliberaalimpaan siipeen. Yllättävintä ehkä onkin, ettei ehdolla ole yhtäkään perinteistä arvokonservatiivia, jolle kysymys yhdenvertaisuudesta voisi olla vaikea tai jopa vastenmielinen. Pitkälle on kokoomuksessakin tultu viime vuosina!
Istuva puheenjohtaja, valtiovarainministeri Alexander Stubb on johdonmukaisesti ollut edistämässä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (HLBTI) asiaa jo europarlamentaarikkovuosistaan asti, jolloin hän toimi parlamentin LGBT-InterGroupin varapuheenjohtajana (nykyisin tehtävässä on suomalaisista Sirpa Pietikäinen (kok.)). Stubb on mm. toiminut myös Helsinki Priden suojelijana (20l0) ja oli ensimmäinen allekirjoittaja tasa-arvoista avioliittolakia ajaneessa lakialoitteessa, joka valitettavasti kaatui mm. keskustan oppositiopolitikointiin. Stubb oli siis itsestään selvä valinta, kun Kasary päätti asettua hänen taakseen edellisessä puoluekokouksessa.
Toisin kuin kaksi vuotta sitten, kaikki puheenjohtajaehdokkaat suhtautuvat myötämielisesti HLBTI-kysymyksiin, mikä on tietty suuri ilon aihe minulle ja monelle muulle kokoomuslaiselle. Petteri Orpo on eduskunnan äänestyksissä osoittanut konkreettisesti tukensa yhdenvertaisuuden edistämiselle. Omissa vastauksissaan esittämiimme kysymyksiin hän lupaa omilla puheillaan ja teoillaan ”toimia sen puolesta, että Suomessa ketään ei syrjitä”. Ja tähän tulisi kaikkien omalta osaltaan ehdottomasti pyrkiä.
Erikoisinta käymissäni keskusteluissa ehdokkaista on ollut, että Elina Lepomäki on jostain syystä usein mielletty arvokonservatiiviksi. Ehkä se johtuu siitä, että monesti talous- ja arvoliberalismi eivät aina kulje käsi kädessä. Minulla on kuitenkin aina ollut se käsitys, että Lepomäki on johdonmukaisesti liberaali, kuten Lepomäki itse kysymyksiimme vastasikin: ”Olen vankkumaton yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kannattaja.” Niin pitää ollakin!
Puheenjohtajakisaa voidaan pitää tietyllä tapaa kuvana Suomessa vallitsevasta arvoilmapiiristä, mitä tulee seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin ja heidän asemaansa. Kaikki ehdokkaat myös myöntävät, että vielä on paljon tehtävää, mikä on aivan totta: äitiyslaki, translain korjaaminen ja intersukupuolisten aseman parantaminen odottavat vielä lainsäätäjän tahtoa – monen muun asian ohella. Voimme siis kuitenkin tältä osin kääntää katseemme pois tästä aiheesta muihin kysymyksiin tehdessämme päätöstä siitä, ketä kannatamme puheenjohtajaksi. Itse en ole vielä valintaa tehnyt, eikä minun onnekseni edes tarvitse.
Toivotan kaikille ehdokkaille ja heidän tukijoukoilleen tsemppiä loppukiriin. Pidetään kisa siistinä ja toisia kunnioittavana, ja kokoomusjoukkue yhtenäisenä. Puolue – ja Suomen kansa – ei vähempää ansaitse.
***
Ehdokkaiden vastaukset kysymyksiin löytyvät täältä:
***
Kirjoitus on julkaistu myös Uuden Suomen Puheenvuoro -sivulla.
